Perussuomalaiset saivat tahtonsa läpi: Tuulivoiman rakentaminen vaikeutuu merkittävästi
Credit: Anni Lassila, HS, 29.4.25, hs.fi ~~
[The Finnish government has tightened the setback rules for wind turbines: The distance from a settlement must be at least 8 times the total height of the turbine, unless the site is not in the provincial plan.]
Hallitus päätti puoliväliriihessä kiristää tuulivoiman etäisyyssääntöjä, mikä vaikeuttaa erityisesti pienempien tuulipuistojen rakentamista.
Uudet tuulivoimalat kurottavat jo 250 metrin korkeuteen. Kolme vuotta sitten Humppilaan valmistuneet Ilmattaren voimalat olivat 200 metriä korkeita. Kuva: Sami Kero / HS
Hallitus päätti puoliväliriihessä vaikeuttaa uuden tuulivoiman rakentamista kiristämällä etäisyyssääntöjä.
Tuulivoimalan etäisyys asutuksesta pitää olla vähintään kahdeksan kertaa voimalan kokonaiskorkeus, jos paikkaa ei löydy maakuntakaavasta.
Päätös vaikeuttaa erityisesti pienempien tuulipuistojen rakentamista ja korostaa maakuntakaavoittajien roolia.
Linjaus on ristiriidassa hallituksen tavoitteen kanssa lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa ja siihen perustuvia teollisia investointeja.
Hallitus päätti puoliväliriihessä vaikeuttaa uuden tuulivoiman rakentamista. Linjauksen mukaan tuulivoimalan etäisyys asutuksesta pitää olla vähintään kahdeksan kertaa voimalan kokonaiskorkeus, jos tuulivoimalaa ei löydy maakuntakaavasta.
Tuulivoimarakentamisen suitsiminen on ollut perussuomalaisten tavoite hallitusneuvotteluista asti.
Uusien tuulivoimaloiden korkeus maasta siiven kärkeen on tyypillisesti noin 250 metriä. Se tarkoittaa, että niiden pitäisi olla jatkossa monissa paikoissa vähintään kahden kilometrin päässä asutuksesta.
Näin suuri etäisyysvaatimus on käytännössä mahdottomuus Etelä- ja Keski-Suomessa.
Etäisyyssääntö koskisi toisaalta vain osaa tuulirakentamisesta. Sitä ei tarvitse noudattaa, jos tuulipuisto sijaitsee maakuntakaavassa tuulivoimaloille osoitetulle alueella.
Käytännössä tuulivoiman rakentamisesta pitäisi siis jatkossa päättää maakuntakaavan tasolla.
Uusiutuvaa sähkön tuotantoa rakentavan OX2:n maajohtajan Veli-Pekka Alkulan mukaan linjaus vaikuttaisi erityisesti pienempien tuulipuistojen rakentamiseen.
Suurempien, seudullisesti merkittävien puistojen rakentaminen edellyttää jo nyt, että alue on määritelty maakuntakaavassa tuulivoima-alueeksi. Tuulivoimarakentamiseen sopivien alueiden määrittäminen maakuntakaavoihin on käynnissä tai jo valmis suuressa osassa Suomen maakunnista.
Seudullisesti merkittävän hankkeen raja määritellään maakuntakaavassa ja yleensä esimerkiksi kymmenen voimalan puistoa on pidetty seudullisesti merkittävänä.
Tätä pienempien puistojen rakentaminen maakuntakaavan määrittämien alueiden ulkopuolelle kävisi muutoksen myötä vaikeaksi.
”Erityisesti Etelä-Suomessa on paljon pienempiä, mutta ihan relevantteja hankkeita, joiden toteuttaminen vaikeutuisi”, Alkula sanoo.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo arvioi, että päätös korostaa maakuntakaavoittajien roolia uudella tavalla.
”Yksi Suomen vahvuuksista on ollut, että meillä on voitu toimijavetoisesti löytää ja kehittää hankkeita myös alueille, joita ei maakuntakaavassa ole tunnistettu”, hän sanoo.
Maakuntakaavan päivittäminen on yleensä useiden vuosien prosessi.
Etäisyyssäännöstä voisi puoliväliriihen päätöksen mukaan poiketa myös, jos kaikki vähimmäisetäisyyden sisäpuolella olevien kiinteistöjen omistajat suostuvat rakentamiseen.
Kyse ei olisi asuinrakennuksista vaan kaikesta maanomistuksesta.
OX2:n Alkula ihmettelee kirjausta.
”Jos kyse on todella kiinteistöistä, eli kaikista maa-alueiden omistajista, tilanne on käytännössä mahdoton”, hän sanoo.
Nykyään tuulivoiman etäisyyttä koteihin harkitaan tapauskohtaisesti melurajojen perusteella. Esimerkiksi maastonmuodot vaikuttavat melun kantautumiseen. Vähimmäisetäisyyksien perusteena on ollut nimenomaan meluhaitta asutukselle.
Nyt etäisyysrajaa laajennettaisiin koskemaan kaikkea maanomistusta, ei vain koteja. Perusteita tälle ei hallituksen tiedotteessa kerrota.
Puoliväliriihessä linjattiin myös muista tuulivoimahankkeita koskevista valmisteluista.
Tiedotteeseen on kirjattu, että ”selvitetään velvoitteita, joilla sääriippuvainen sähköntuotanto osallistuisi kapasiteettimekanismiin”. Kirjaus tarkoittaa käytännössä, että tuuli- ja aurinkovoiman rakentajat voitaisiin velvoittaa osallistumaan muun sähköntuotannon kustannuksiin.
Hallitus selvittää myös kapasiteettimekanismin tarvetta ylipäätään.
Alkulan mukaan tällaiset epäselviksi jäävät kirjaukset asioiden selvittämisestä voivat olla vihreän sähkön ja teknologian investoinneille tuhoisia.
”Pitäisi ymmärtää, että kaikenlaisilla mahdollisesti suunnitelluilla muutoksilla on vaikutuksia investointiympäristön ennustettavuuteen. Ne vaikuttavat investointeihin jo suunnitteluvaiheessa”, hän sanoo.
EK:n Peljon mielestä on hyvä, että kapasiteettimekanisminkin tarvetta selvitetään.
”On positiivista, että hallitus haluaa selvittää aika strategisia ja perustavanlaatuisia kysymyksiä siitä, mihin Suomen sähköjärjestelmä on menossa. Perus- ja säätövoiman riittävyys linkittyy järjestelmän joustokykyyn ylipäätään”, hän sanoo.
Tuulivoimalinjauksista on väännetty pitkään perussuomalaisten ja erityisesti kokoomuksen ja Rkp:n välillä. Perussuomalaiset saivat hallitusohjelmaan kaksi vuotta sitten kirjauksen sitovista etäisyyssäännöistä ja muitakin tuulivoiman rakentamista vaikeuttavia linjauksia.
Kokoomukselle ja Rkp:lle kysymys on hankala, koska tuulivoiman rakentamisen vaikeuttaminen on ristiriidassa muiden kasvuponnistusten kanssa.
Puoliväliriihen tiedotteissakin todetaan, että tavoitteena on lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa ja siihen perustuvia teollisia investointeja muun muassa lupakäsittelyä jouduttamalla.
Esimerkiksi vihreään vetyyn liittyvän teollisuuden rakentaminen on täysin riippuvaista tuuli- ja aurinkovoiman nopeasta lisärakentamisesta.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ennustanut Suomen sähköntuotannon kaksinkertaistuvan nykyisestä noin kymmenessä vuodessa. Se edellyttää uuden sähkön tuotannon rakentumista samassa tahdissa.
Hallituksen vääntö aiheesta ei välttämättä ole vielä päättynyt, koska tuulivoimakirjaukseen on lisätty loppukaneetti, että esitystä arvioidaan ”lausuntopalautteen pohjalta vielä siten, että tarvittava sähköntuotannon lisäys Suomeen ei esty”.
”On todella hyvä, että lausuntopalautteen merkitystä korostetaan, sillä alan toimijoilla on paras kyky arvioida muutoksen vaikutuksia”, Peljo sanoo.
Ylen mukaan ympäristöministeriö pyrkii saamaan lakiehdotuksen lausuntokierrokselle jo kuukauden kuluessa.
Uudet tuulivoiman investipäätökset olivat pysähdyksissä lähes puolitoista vuotta. Huhtikuun alussa OX2 kertoi 700 miljoonan investoinnista kahteen uuteen tuulipuistoon.
This article is the work of the source indicated. Any opinions expressed in it are not necessarily those of National Wind Watch.
The copyright of this article resides with the author or publisher indicated. As part of its noncommercial educational effort to present the environmental, social, scientific, and economic issues of large-scale wind power development to a global audience seeking such information, National Wind Watch endeavors to observe “fair use” as provided for in section 107 of U.S. Copyright Law and similar “fair dealing” provisions of the copyright laws of other nations. Send requests to excerpt, general inquiries, and comments via e-mail.
Wind Watch relies entirely on User Contributions |
![]() (via Stripe) |
![]() (via Paypal) |
Share: